HeartCore Pähkinänkuoressa

Hei sinä! Olen iloinen siitä, että eksyit tänne. Toivottavasti  vielä joskus voisit löytää jotain, joka koskettaisi sydäntäsi, herättäisi ajatuksia, tai nostaisi mieltäsi ja henkeäsi!

Tämä blogi ei kerro mistään tietystä esim. aihealueesta tai harrastuksesta. Se on luotu kanavaksi aivan minkälaisille ajatuksille vain mitä nousee elämästä, ihmisyydestä, tunteista, järjestä, uskosta… Ihan vain mielipiteitä, kokemuksia, opittuja läksyjä, yleistä pohdintaa, toiveita ja unelmia, elämän kauneutta ja kipua,  perus-puhetulvaa jne. Minulle blogikirjoitus voi olla mitä tahansa yhdestä lauseesta pidempäänkin tarinaan, kuvasta videoon, laulusta linkkiin jne. – en halua pakottaa niitä mihinkään ennalta määriteltyihin raameihin.

Se on niin kuin elämässä itsessäänkin – en halua olla fiksoitunut lavasteisiin tai näyttämöön, vaan mieluummin ihailla itse esitystä; keskittyä toimintoihin parametrien sijaan; arvostaa dataa taulukon sijaan; pitää keskipisteenä se suurempi kokonaisuus, sisältäen koko olemassaolomme eri elementtien mittaamattoman monipuolisuuden ilman muureja tai muita rajoitteita.

Minulla ei ole mitään tietoa siitä, miten usein tai harvoin tulen kirjoittamaan; toivon vain voivani pitää kynnyksen “mieleni ja sieluni dekoodaukseen sanalliseen muotoon” niin matalana kuin mahdollista, saavani  jälleen yhteyden sisäiseen analysaattoriini ja runoilijaani, ja löytäväni kauan kadoksissa olleen kirjoittamisen ilon uudelleen. Aika näyttää mitä tästä kokeilusta kehkeytyy!

“Heartcore? Mikä?”

Annahan kun kerron sinulle, miten päädyin tämännimiseen blogiin. Yritin kovasti miettiä jotain kuvaannollista, joka ikään kuin värähtelisi samalla taajuudella sieluni kanssa. Siispä pyörittelin ympäriinsä ja leikittelin englanninkielisillä sanoilla, kuten mind [mieli], think [ajatella], soul [sielu] jne., mutta kaikki nimet, joita ehdotin, olivat jo varattuja. Kun viimein löysin itseni ajattelemasta sanaa core [ydin, sisin, sydän jne.], niin jonkin ajan kuluttua sana ‘hardcor’ [kova, sitkeä, “kova ydin”] putkahti mieleeni. Ja sitten menin ja väänsin sen muotoon’heartcore” [sydän-ydin]. Miksikö niin

Miettiessäni kovaa sisintä ja kylmää ydintä kirjaimellisesti, vaelsivat ajatukseni Hesekielin kirjaan Raamatussa:

“Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen”  Hes. 36:26

En halua omistaa kivistä sydäntä, tai kovaa sisintä. Haluan vapaan, elävän, rakastavan ja Hengen täyttämän sydämen. Ja haluan olla aidosti “sydämellinen”, lähtien ihan sieltä kaikkein syvimmästä sisimmästäni. Siksi valitsen heartcoren ylitse hardcoren. Entä sinä?

“Miksi osa kirjoituksista on vieraalla kielellä?”

Äidinkieleni kyllä on suomi, mutta välillä minun on helpompi saada ilmaistua haluamiani asioita ja merkityksiä englannin kielellä sen monimuotoisuuden vuoksi. Toisaalta taas voi olla, että erityisesti pidemmät kirjoitukset saattavat ovat vain suomeksi. Ainakin aluksi. Se on aina kiinni energiasta ja motivaatiosta, josko ja milloin jonkin tekstin saa käännettyä kieleltä toiselle. Hyvää harjoitusta siitä saa joka tapauksessa, vaikken ylläkään täydelliseen kielioppiin sen enempää englannin- kuin suomenkielisessäkään tekstissä. Yritän parhaani mukaan suoriutua molemmista kielistä jossain määrin. Katsotaan miten menee!

Siunauksin,
~HC


Jälkeenpäin huomasin, että kirjaimet h & c ovat myös ainoat konsonantit lempinimessäni, joten HeartCore/HC on siis varsin sopiva valinta siinäkin suhteessa. = )